Muinainen Mesopotamian uskonto

Välillä on uskomatonta ajatella, kuinka monta ihmistä maapallolla on kaiken kaikkiaan kävellyt, miten paljon historiaan kuuluu ja mitä kaikkea ihmiset ovat tehneet historian aikana. Yksi merkittävimpiä asioita yhteiskunnassamme on uskonto ja niihin kuuluva historia. On tärkeää ymmärtää, mitä historiassamme on tapahtunut, jotta osaisimme odottaa tulevaa, sekä osata käyttäytyä nyt paremmin.

Välimeren alueella sijaitsee alue, joka tunnetaan nimellä Mesopotamia. Se on nykyisin kahden maan välillä ja tätä aluetta kutsutaan myös suomeksi Kahdenvirranmaaksi. Mesopotamia on ollut aikojen saatossa todella kehittynyt kulttuuri, jossa oli maanviljelyjä, kaupunkeja ja paljon muuta. Mesopotamian alueella on ollut lukuisia yhteiskuntia ja kulttuureja, jotka ovat olleet jokainen merkittävä osa historiaamme. Heidän kulttuureissansa uskonnollakin on ollut tärkeä rooli. Uskonnoissa on ollut erilaisia piirteitä, mutta niitä käsitellään silti osana Mesopotamian uskontoja, eikä niinkään yksittäisinä uskontoina.

Ensimmäisiä jälkiä uskonnosta on löydetty reilusti ennen ajanlaskun alkua ja silloin uskonto keskittyi pääosin luonnonvoimien palvontaan. Myöhemmin uskonnossa nähtiin objektien palvomista ja pikkuhiljaa uskonnossa kehittyivät laajat uskot erilaisista jumalista sekä jumalallisista esineistä. Hienointa Mesopotamian alueessa on se, että siellä kaikki kehittyivät rinta rinnan. Yhteiskunnissa nähtiin kirjoittamisen keksimistä, lukemista ja oppimista. Sivilisaatiota kehitettiin todella hurjin askelin eteenpäin. Mukaan tuli tiede, taide ja matematiikka. Näiden myötä myös uskonto vahvistui jatkuvasti.

Kuninkaalliset ja jumalat

Mesopotamiasta

Yksi iso huomio Mesopotamiasta on se, että näissä eri kulttuureissa oli erilaisia hallitsijoita ja monenlaisia kulttuureja. Joissain Mesopotamian yhteisöissä kuitenkin oli esimerkiksi hallitsijoita, jotka olivat verrattavissa kuninkaallisiin. Joitain heistä pidettiin tavallaan jumalallisina, sillä heidän uskottiin olevan erilaisten jumalien sanansaattajia tai edustajia.

Samaan aikaan kuitenkin palvottiin sellaisia jumalia, jotka edustivat tiettyjä luonnonvoimia tai esimerkiksi maanviljelyä. Näitä elementtejä näkee edelleenkin moderneissa uskonnoissa. Vaikka kuninkaallisia pidettiinkin korkeassa arvossa, olivat niin kutsutut oikeat jumalat kuitenkin kaikkea muuta kuin ihmisiä maan päällä. Mesopotamian alueelta on jäänyt erilaisia piirustuksia, kirjoituksia sekä paljon muuta tietoa, joista näkee paljon tietoa siitä, millaisia kulttuureja Mesopotamiassa on aikojen saatossa ollut. Uskontoa harrastettiin julkisesti, mutta se oli myös tärkeä osa niin tavallisten kansalaisten kuin hallitsijoidenkin elämässä.

Monet valitsivat itselleen oman jumalan, jonka hyväksyntää ja suojelua pyydettiin. Jumala saattoi muuttua, mutta oli hyvin tavallista, että erityisesti hallitsijat kertoivat julkisesti aina omista suojelijoistaan. Tämä oli yksi keino taistella maailman ilkeyttä ja pahaa voimaa vastaan. Pahat voimat ovat olleet aikojen saatossa iso osa kulttuuria. Jo Mesopotamiassa arvostettiin hyvyyttä paljon. Uskonnoissa uskottiin käyttäytymisellä olevan vahva merkitys siihen, menestyitkö elämässäsi vai et. Uskottiin, että esimerkiksi kuninkaille annettiin oikeus jumalallisesti hallitsemaan näitä yhteiskuntia, sillä nämä valitut yksilöt osaisivat hallita oikeudenmukaisesti.

Samoin oli erilaisten rituaalien ja rukousten kanssa, jotka kuuluivat arkeen. Koska käyttäytymisellä on niin suuri merkitys, oikeudenmukaisuutta, ystävällisyyttä ja perheen sekä läheisten rakastamista pidettiin arvossa. Oli tärkeää, että taisteltiin ihmisten oikeuksien puolesta, esimerkiksi viattomien ihmisten pelastamisesta syytteiltä. Mesopotamiassa uskottiin elämään kuoleman jälkeen. Jokainen ihminen saisi jatkaa elämäänsä tuonpuoleisessa, huolimatta siitä, minkä ”arvoinen” oli eläessään maan päällä. Kyseessä ei ollut hyvä tai huono paikka, kuten esimerkiksi Kristinuskossa uskotaan helvettiin ja taivaaseen.

Vanhoissa ja uusissa uskonnoissa on yllättävän pieniä eroja, mikä usein vahvistaa ihmisten uskoa siihen, että maailmassa on jotain sellaista, mitä ihminen ei näe tai ei voi vielä ymmärtää. Uskonto on ollut jo ennen ajanlaskun alkua tärkeä osa arkea ja elämää, sekä monet arvotkin pysyvät samana kaikkien näiden vuosien jälkeen.