Afrikan perinteiset uskonnot

Afrikan perinteiset uskonnot

Afrikka, tuo valtavan suuri maanosa, joka on kokenut niin paljon olemassaolonsa aikana. Ensimmäiset lähetyssaarnaajat saapuivat mantereelle jo vuosisatoja sitten tuoden mukanaan kristinuskoa ja islamia. Tämän jälkeen käännytys näihin muualta tulleisiin uskontoihin ei ole koskaan lakannut ja valtaosa Afrikan väestöstä onkin kääntynyt joko kristinuskoon tai islamiin.

Oli kuitenkin aika ennen näitä muualta tulleita uskontoja, jolloin afrikkalaiset kansat harjoittivat omia uskomuksiaan. Nämä perinteiset uskonnot ovat toki vieläkin läsnä, mutta nykyään voidaan sanoa mantereen jakautuvan kahteen eri osaan. Pohjoista Afrikkaa hallitsee pääasiassa islamin usko, kun taas eteläisessä Afrikassa on käännytty kristinuskon puolelle. On myös muutamia paikoittaisia hindulaisuuden keskittymiä, jotka tulivat intialaisten siirtolaisten mukana.

Tämä valtava maanosa ei ole kuitenkaan täysin luopunut omista vanhoista uskomuksistaan, sillä niihin uskovia heimoja on edelleen monia. Jäänteitä ja vanhoja uskomuksia näkyy myös hyvinkin moderneissa ja kristityissä maissa ympäri Afrikkaa. On selvää, että vanhat uskomukset eivät tule poistumaan mantereelta niin pitkään kuin niiden tarinoita jaetaan uusille sukupolville ja niiden elämä jatkuu ihmisten kertoessa niitä toisilleen.

Afrikan perinteiset uskonnot

Jumalia ja esi-isien voimia

Koko Afrikan uskontoja on hyvin vaikea yleistää, sillä heimot liikkuivat paljon paikasta toiseen ja täten myös uskonnot muokkautuivat tämän mukaan. Uskontojen maailmankuvissa sekä rituaaleissa on kuitenkin melko paljon yhteisiä piirteitä, joka johtuu kulttuurillisista yhteyksistä, joita mantereella on vallinnut kautta aikojen. Näiden yhteyksien ansiosta voidaan tehdä muutamia yleistyksiä mantereen uskontojen välillä.

Tällaisia ovat muun muassa se, että eri uskonnot uskoivat yhteen luojajumalaan ja tätä jumalaa ei sen enempää palvota missään uskonnossa. Monissa myyteissä kerrotaan luojajumalan poistuneen paikalta maailman luomisen jälkeen eikä hänellä ole sen suurempaa vaikutusta ihmisten elämään. Sen sijaan pyynnöt ja uhraukset osoitetaan muille jumaluuksille, joiden tehtävänä on toimia ihmisten ja jumalten maailman viestinviejinä.

Kuolema on vahvasti läsnä sekä afrikkalaisissa uskonnoissa että päivittäisessä elämässä. Esi-isillä on suuri merkitys monessa eri uskonnossa ja niiden uskotaan turvaavan yhteisön hyvinvointi ja olemassaolo. Monesti uskotaan, että esi-isät rankaisevat huonosti käyttäytyviä jälkeläisiään maan päällä muun muassa erilaisilla sairauksilla, jotta nämä tekisivät parannuksen ja eläisivät hyvää elämää.

Afrikan uskontoihin kuuluu paljon erilaisia asiantuntijoita, kuten papit, ennustajat, parantajat ja profeetat. Huonoa nimeä kantavat erityisesti noidat ja on mielenkiintoista, että ympäri Afrikkaa noitien kohdalla uskomukset ovat lähestulkoon aina samankaltaisia. Noidat tuovat epäonnea, sairauksia ja ne ovat erittäin vaarallisia. Poppamiehet ovat eturintamassa torjumassa noitien aiheuttamia ongelmia.

Rituaalit muiden uskontojen rinnalla

Vaikka viime vuosisatoina islam ja kristinusko ovatkin ottaneet lähes täyden vallan tällä mantereella, ovat perinteiset rituaalit aina säilyttäneet paikkansa. Tänä päivänä niitä harjoitetaan edelleen ja ne kulkevat yhdessä kristillisten uskomusten kanssa. Erityisesti erilaiset siirtymäriitit, joissa juhlitaan esimerkiksi täysi-ikään saapuvia nuoria tai naimisiin menoa ovat edelleen vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässä.

Olisikin täysin hullua kuvitella, että tuhansia vuosia eläneet uskonnot voisivat vain hautautua unholaan. Niillä on edelleen todella suuri merkitys paikallisille ihmisille ja monesti perinteiset rituaalit ovat myös paljon muuta kuin pelkkiä menneisyyden tapoja. Ne tuovat yhteen heimoja ja ne ovat sosiaalisia kohtaamisia, joissa yhteisön merkitys on todella suuri.

Myös islamissa ja kristinuskossa Afrikassa on nähtävissä elementtejä, joiden historia juontaa suoraan juonensa Afrikan omista uskonnoista. Erilaisilla perinteillä on usein myös tärkeä merkitys ihmisille, sillä niiden avulla he tuntevat yhtenäisyyttä omiin esi-isiinsä ja esimerkiksi sadonkorjuujuhla on tärkeä tapahtuma, joka luo toivoa ja tuo yhteen koko heimon.